Vasenryhmä: vaalipiirijako on alistettu lyhytnäköiselle poliittiselle pelaamiselle

Vasenryhmän eduskuntaryhmän eriävä mielipide perustuslain 25 pykälän muuttamista valmistelevan työryhmän ehdotukseen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Vasenryhmän eduskuntaryhmä toteaa eriävänä mielipiteenään Perustuslain 25 §:n tarkistamista valmistelemaan asetetun työryhmän ehdotukseen seuraavaa:
Vaalipiirijakoa ja perustuslain muutostarpeita koskeva poliittinen prosessi on ollut poukkoileva ja epäjohdonmukainen. Kansanvallan kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä, vaalijärjestelmä ja vaalipiirijako, on alistettu lyhytnäköiselle poliittiselle pelaamiselle, jossa puolueiden taktiset näkemykset ovat ohittaneet kokonaisvaltaisen ratkaisun tarpeet.

Vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että ”Perustuslain muutos-hankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella eikä muutoinkaan niin, että hankkeet olisivat omiaan heikentämään valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa valtio- ja oikeusjärjestyksen perustana”, ei tätä tervettä linjausta ole kyetty noudattamaan.

Vaalipiirijakoa ja vaalijärjestelmää voidaan arvioida myös sitä taustaa vasten, onko harjoitettu politiikka johtanut joidenkin alueiden kasvaneeseen muuttotappioon. Laman aikana alueiden välinen muuttoliike usein ”jäätyy”, koska suurten keskusten suhteellinen vetovoima heikkenee yleisestä taloustilanteesta johtuen. Kun talous elpyy, myönteinen kehitys lähtee liikkeelle ensin suurista keskuksista.

Jos harjoitetulla politiikalla ei haluta tasata eri alueiden kehityseroja, taloudellinen kasvu ruokkii hallitsematonta muuttoliikettä ja vähentää entisestään muuttotappioalueiden poliittista painoarvoa. Tämä näkyy hyvin 1990-luvun laman jälkeisessä kehityksessä erityisesti Lapissa ja piilevän äänikynnyksen rajan nousussa.

Osauudistuksia toteutettaessa suuret kysymykset, esimerkiksi piilevä äänikynnys ja alueellinen edustavuus, ovat jääneet ratkaisematta. Esimerkiksi Kymen ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien yhdistämisessä ei kuultu alueiden näkemystä eikä toisaalta puututtu Uudenmaan vaalipiirin muita alueita edullisempaan asemaan piilevän äänikynnyksen osalta.

Emme hyväksy luonnoksessa esitettyä näkemystä, että yhdeksän vaalipiirin alaraja yksistään toteuttaa vaatimuksen poliittisen suhteellisuudesta ja alueellisesta edusta-vuudesta. Muutos mahdollistaa esitetyistä päinvastaisista perusteluista huolimatta alueellisen edustavuuden heikkenemisen.

Luonnoksessa viitataan mahdollisuuteen yhdistää jatkossa esimerkiksi Keski-Suomen ja Satakunnan vaalipiirit johonkin muuhun vaalipiiriin. Samalla todetaan, että ”maan-tieteelliseltä alueeltaan poikkeuksellisen laajalla Lapin vaalipiirillä on omia erityispiirteitä, jotka on otettava vaalipiirijaossa huomioon. Nykyisen Lapin vaalipiirin yhdistäminen toisen vaalipiirin kanssa tai toisen vaalipiirin alueellisesti laajan osan kanssa merkitsisi alueellisen edustavuuden heikkenemistä ja vaalijärjestelmän olennaista muutosta Pohjois-Suomen alueella. Tämän vuoksi on perusteltua pitää hyväksyttävänä, että Lapin vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määrä tulee jäämään muita vaalipiirejä pienemmäksi.”

Olemme samaa mieltä, että Lapin vaalipiirin yhdistäminen toiseen vaalipiiriin on mahdotonta alueen ominaisluonteen ja vaalipiirin alueen koon – noin kolmasosa Suomen pinta-alasta – huomioiden.

Lapin, ja monen muun vähäväkisen vaalipiirin, osalta jää kokonaan ratkaisematta piilevän äänikynnyksen ongelma. Lapissa piilevä äänikynnys on 12,5 %:a, Uudellamaalla 2,8 %:a. Toteutuessaan luonnos, ja sen mukainen hallituksen esitys, mahdollistaisi samankaltaisen menettelyn tulevaisuudessa, joka jo toteutettiin Kymen ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien yhdistämisessä. Lapin osalta ongelmat on tunnistettu, mutta niihin ei työryhmän työskentelyssä ole haluttu etsiä ratkaisuja.

Edellä esitetyin perusteluin ja tehtyihin huomioihin viitaten, Vasenryhmän eduskuntaryhmä ei pidä esitystä onnistuneena ottaen huomioon, että laajempi uudistus, joka puuttuisi perusongelmiin, on yhä hämärän peitossa.

Helsingissä 15. toukokuuta 2013

Jyrki Yrttiaho
kansanedustaja
Vasenryhmän eduskuntaryhmä

Sote-uudistus lisää yksityisiä palveluita kunnan oman palvelutuotannon kustannuksella

Täysistunnon pöytäkirja PTK 53/2013 vp, 16. toukokuuta 2013

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä
Keskustelu

Pääministerin ilmoitus PI 2/2013 vp

Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa herra puhemies! Aluksi yhteys hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan ”edistetään palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa” ja edelleen ”edistetään hyvinvointipalvelumarkkinoiden kehittymistä”. Toisin sanoen Kataisen hallitus pyrkii lisäämään yksityisiä markkinapalveluita kunnan oman palvelutuotannon kustannuksella. Siihen ovat hallituksessa vasemmistopuolueetkin sitoutuneet.

Palveluiden järjestämisvastuun ja tuotantovastuun eriyttäminen – mitään typerämpää ei ole aikoihin keksitty. Aivan kuin voitaisiin irrottaa talous ja toiminta toisistaan. Mutta tällä silmänkääntötempulla halutaan alleviivata sitä, että palvelut tuottaa jatkossa yhä enenevässä määrin yksityinen yritys ja kunta toimii pääasiassa vain verojen kerääjänä ja laskujen maksajana. Näin yksityiset palvelumarkkinat saavat kasvuruiskeita, järkeilee Kataisen hallitus.

Puhemies! Orpon työryhmän linjauksen mukaan alle 20 000 asukkaan kunta, joita esimerkiksi Varsinais-Suomessakin on tällä hetkellä 24, ei saa järjestää sote-palvelujaan, mutta se vastaa kuitenkin edelleen niiden rahoituksesta. Valtakunnallisessa vertailussa edullisimmin terveyspalveluja tuottaneet Turun kehyskunnat, muun muassa Raisio, maksaisivat jatkossa Turun tehottomuudesta, pitkistä jonoista, epätasaisesta laadusta selvästi kalliimman hinnan.

Puhemies! Sote-alueet ovat väline pakottaa kunnat hallituksen ajamien suurkuntien muodostamiseen. Käytännön seurauksena perusterveydenhuollon rahoitus kiristyy. Palvelut loittonevat ja heikkenevät. Erikoissairaanhoitoa pirstotaan, kustannukset kasvavat, byrokratia lisääntyy, ja hallintohimmelit heiluvat. Hallitus on murtamassa koko terveydenhuoltojärjestelmämme vahvimman julkisen toimijan, sairaanhoitopiirien, aseman. Perusterveydenhuollon kriisiä tällä ei auteta. Sitä voidaan auttaa vain kuntia auttamalla, toisin sanoen perumalla mittavat valtionosuuksien leikkaukset, jotka kipeimmin iskevät kuntien terveys- ja vanhuspalveluihin.

Kunnat korottavat tällä hetkellä verojaan, tekevät alijäämää, velkaantuvat, lomauttavat. Kuntien velkamäärä kasvaa 5 vuodessa vuoteen 2014 mennessä 12 miljardista eurosta 20 miljardiin euroon. Kuntien käyttötalousmenojen keskimääräinen kasvuprosentti on lähivuosina kaksinkertainen verrattuna verotulojen ja valtionosuuksien kasvuprosenttiin nähden. Mistä löytyvät tässä tulevaisuudennäkymässä ne vahvat kuntahartiat? Niitä ei ole. Tämä uusliberalistinen, oikeistolainen kuntapolitiikka on johtanut juuri tähän. Hartioita ei ole ja vahvoja hartioita vielä vähemmän. On suurta itsepetosta selittää tätä hanketta jollakin vahvempien hartioiden muodostamisella tai olemassaololla.

Puhemies! Sairaanhoitopiirit ovat olleet kantona siinä kaskessa, joka on haluttu raivata terveydenhuollon palvelumarkkinoiden kehittämisen ja erikoissairaanhoidon palveluiden yksityistämisen tieltä hallitusohjelman mukaisesti. Kun valta erikoissairaanhoidon järjestämisestä, pilkkomisesta, kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä siirtyy oikeistojohtoisille suurille keskuskaupungeille, ovat kansainväliset terveyspalveluntuottajaketjut saamassa sen myötä vahvistuvan otteen kuntien erikoissairaanhoidosta maksamien miljardien palvelutuotannosta. En kuuna päivänä olisi uskonut, että kuuden puolueen hallitus päätyy näin kauas vasemmistopuolueiden poliittisista tavoitteista ja periaatteellisista lähtökohdista.

Tässä ei totisesti voi puhua poliittisesta kompromissista. Kokoomus on vienyt sukatkin jaloista. Täytyy vain toivoa, että seuraavat vaalit lähestyessään ravistavat terveen järjen hereille myös hallituksen vasemmistopuolueissa, sillä siinä määrin mittavasta vaalilahjasta, vaaliaseesta, keskustalle ja perussuomalaisille tässä nyt on kysymys.

Suomen Nato-jäsenyyttä valmistellaan hartiavoimin

Täysistunnon pöytäkirja PTK 49/2013 vp, tiistaina 7. toukokuuta 2013

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2012 vp

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2013 vp

Jyrki Yrttiaho /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vauhti tässä Nato-sidonnaisuuksien kasvattamisessa ja verkottumisessa on kyllä hirmuinen. Puolustusvaliokunnassa kuultavana ollut Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja Natossa vastasi kahteen kysymykseen varsin mielenkiintoisella tavalla. Ensimmäiseen, miten pitkällä Suomi on Nato-yhteensopivuuden ja yhteisten suorituskykyjen kehittämisessä, hän vastasi, että Suomi on selvästi edellä monesta Naton varsinaisesta jäsenmaasta. Toiseen kysymykseen, miten pitkä aika tarvitaan siihen, kun mahdolliseen Suomen jäsenyyshakemukseen saadaan vastaus ja päätös, hän vastasi, että jos hakemus jätetään tänään, on päätös jäsenyydestä tehty jo eilen. Tässä oikeastaan kiteytetysti se, mitä ovat ne kirjaukset hallitusohjelmassa siitä, että tämä hallitus ei valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Se prosessi on varsin lyhyt. Sen sijaan Nato-jäsenyyttä valmistellaan hartiavoimin.
_ _ _

Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa puhemies! Tämä on ryhmäpuheenvuoromme.

Puhemies! Puolustushallinnon ja Puolustusvoimien lisärahoituksesta. Vasenryhmä ei yhdy siihen käsitykseen, että selonteon linjausten edellyttämän lisärahoituksen osoittamatta jättäminen tarkoittaisi, että puolustuksen perusratkaisu joudutaan väistämättä arvioimaan uudelleen. Taloudellisista suhdanteista ja puolustuksen rahoituskehityksestä riippumatta Suomen puolustuksen perustana tulee olla koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustusperiaate ja sotilasliittoon kuulumattomuus. Tarvetta liittoutua nyt tai tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä. Selonteko korostaa aivan oikein, että Suomi huolehtii jatkossakin omasta puolustuksestaan.

Vasenryhmä ei yhdy mietinnön ja lausuntojen yksipuoliseen ja virheelliseen arvioon, jonka mukaan Venäjän kehitys ja sotilaallinen varustautuminen on Suomen turvallisuusympäristön keskeinen muuttuja. Suomen turvallisuusympäristö ja Venäjän luonteissuunnan turvallisuustilanne on myös venäläisten arvioiden mukaan vakaa. Sitä edistää parhaiten laaja naapuriyhteistyö ja itsenäisen Suomen pysyttäytyminen sotilasliitto Naton ulkopuolella. Venäjä näkee itseensä kohdistuvana uhkana ennen muuta Naton strategisen puolustuskyvyn rakentamisen, ohjuspuolustuskyvyn rakentamisen, jonka keskeisinä osina tulevat toimimaan Yhdysvaltojen kansallisen ohjuspuolustusjärjestelmän Eurooppaan sijoitettavat osat. Naton laajentuminen ja ohjuspuolustuksen rakentaminen heijastuvat kielteisesti ja haitallisesti myös Suomen ja koko Pohjolan turvallisuustilanteeseen.

Puhemies! Pohjoismainen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on asetettu selonteossa ja mietinnössä uutena elementtinä kansainvälisen yhteistyön vahvimmaksi painopisteeksi. Selonteko kuitenkin häivyttää pohjoismaisen puolustusyhteistyön tarkastelussa Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisten ratkaisujen keskinäiset erot. Kuitenkin Nato-jäsenyys muodostaa jatkossakin Norjan, Tanskan ja Islannin turvallisuus- ja puolustusratkaisun kulmakiven, joka on liittoutumattoman Suomen syytä vakavasti tiedostaa.

Tietovuotosivusto Wikileaksin julkistamat amerikkalaiset diplomaattiraportit kertovat, miten Yhdysvallat arvioi pohjoismaista puolustusyhteistyötä omasta näkökulmastaan. ”Norjan ulkoministeriön mukaan heidän innostuksensa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön liittyy pitkälti siihen, että näin autetaan Ruotsia ja Suomea lähemmäs Natoa. Kaikki, mikä parantaa Pohjoismaiden puolustuskykyä, on tervetullutta. Myös siitä on hyötyä, jos pohjoismainen puolustusyhteistyö tuo Ruotsia ja Suomea lähemmäs Natoa pehmentämällä julkista Nato-jäsenyyden vastaista oppositiota ja edelleen integroi Ruotsin ja Suomen asevoimia Nato-standardeihin ja -käytäntöihin.”

Selontekoon on sellaisenaan liitetty niin sanottu Stoltenbergin raportti ja sen ehdotukset pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi. Siihen sisältyy myös pohjoismainen Naton puitteissa toteutettava ilmavalvontayhteistyö Islannissa. Vasenryhmä vastustaa Islannin ilmavalvontaoperaatioon osallistumista ja katsoo, että se pohjustaa osallistumista laajempaan Nato-ilmavalvontayhteistyöhön Baltiassa. Hanke on vakavassa ristiriidassa voimassa olevan puolustusvoimalain kanssa.

Puhemies! Kun luin tänään puolustusvaliokunnalle jaetun selvityksen Islannin ilmavalvontaan osallistumisesta, saatoin havaita, että paperit ovat kokeneet kuluneen vuoden aikana monia muodonmuutoksia. Enää ei paperista löydy ainoatakaan operaatio-sanaa, vaikka alun alkaen ja edelleenkin sotilaallisesta operaatiosta on kysymys. Viime marraskuussa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kävi neuvomassa, miten asiaa pitäisi käsitellä. Siitä syntyi ajatus puhua harjoitustoiminnasta ilman tunnistuslentoja, ilman aseita. On siis kulunut ensi lauantaina tasan vuosi, kun on etsitty tapaa kiertää voimassa olevaa puolustusvoimalakia ja mahdollistaa Ilmavoimien osallistuminen Nato-Islannin-ilmavalvontaoperaatioon. Tosin tämä kyllä edellytti eräänlaisen harjoitustoimintasaarekkeen muodostamista.

Puhemies! Ajanpuutteen vuoksi ei pidempään analyysiin ole tilaa, mutta teen kannanottoehdotuksen. Ensimmäinen liittyy Lissabonin sopimuksen toteuttamiseen Suomen lainsäädännössä, ja se kuuluu: ”EU:n Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeen ja keskinäistä avunantoa koskevan velvoitteen edellyttämä kansallisen lainsäädännön muuttaminen ei saa merkitä Suomen puolustusta koskevan lainsäädännön sopeuttamista Naton poliittis-sotilaallisiin rakenteisiin, joihin unionin jäsenmaiden enemmistö on Naton jäsenmaina sitoutunut. Suomen on jatkossakin pidettävä kiinni sotilasliittoon kuulumattomana maana puolustusvoimiensa voimankäyttöä koskevasta itsenäisestä päätäntävallasta”.

Sitten lisäys perusteluosaan, kappaleeseen ”Yhteistyö Naton kanssa”, ensimmäisen kappaleen jälkeen seuraava lisäys: ”Selonteossa korostetaan aiempaa voimakkaammin Natoa turvallisuuspolitiikan transatlanttisen suhteen kulmakivenä, Yhdysvaltojen sotilaallisena läsnäolona Euroopassa. Saman logiikan mukaan Suomen jäsenyys Natossa olisi sisällöltään ennen kaikkea sotilasliitto Yhdysvaltojen kanssa. Suomelle se merkitsisi vaikutusmahdollisuuksien heikkenemistä omaan turvallisuusasemaansa sekä velvoitteita ja osallisuutta kriiseihin ja sotiin kaukana oman maan rajojen ulkopuolella. Siksi jäsenyys Natossa ei ole Suomen etujen mukaista”. Lue loppuun

Työn ohessa suoritettavan aikuiskoulutuksen tukiehtojen muuttaminen

Täysistunnon pöytäkirja PTK 47/2013 vp, torstaina 2. toukokuuta 2013

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 a ja 14 §:n sekä Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 44/2013 vp

Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi totesi aivan oikein, että työttömiä työnhakijoita on nyt yli 80 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten, ennen finanssikriisin puhkeamista. Helmikuussa 2008 on tämä lukema, ja syksyllähän talous sitten syöksyi ja siitä eteenpäin.

Mutta tässä edeltävän kyselytunnin ministerivastausten perusteella saattoi saada sen virheellisen käsityksen, että hallituksen työvoimapoliittiset panostukset olisivat nyt moninkertaiset. Näin ei ole. Kun me otamme keskeiset työvoimapoliittiset toimenpiteet vertailukohdaksi eli palkkaperusteisen työllistämisen ja työvoimakoulutuksen, näiden volyymi on ratkaisevasti vähentynyt. 2008 helmikuussa kokonaismäärä yhteensä oli 66 000, nyt se on 11 500 vähemmän, ja tilanne on todella paljon paljon synkempi. Tämä on todellinen kuva hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työvoimapolitiikasta ja sen onnettomuudesta. Lue loppuun

Kansanedustaja Jyrki Yrttiahon vappupuhe

Aatteen ja ay-liikkeen Vappu 2013
1.5.2013 Vanha Suurtori Turku

HYVÄT TOVERIT!

Mikä muu sykähdyttää enemmän kuin yhteinen vappumarssi! Tänään marssitaan ympäri maailmaa ihmisen ja ihmiskunnan vapauttamiseksi totaalisesta riistosta ja rahan vallasta.

Euroopassa suurtyöttömyys kasvaa. Eurokriisin ja EU:n komission, Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n määräämien julmien lääkkeiden, tiukkojen säästö- ja vyönkiristysohjelmien seurauksena joka neljäs ja pian joka kolmas työtätekevä on työtön. Erityisen lohduttomassa asemassa ovat nuoret ja vanhukset. Vauraiden maiden suurpankkien ja sijoittajien pelastamiseksi työtätekeviltä riistetään nuoruus ja vuosikymmenten uurastuksen jälkeen myös vanhuus.

Hyvinvointia ja vakautta luvannut Euroopan yhdentymisprojekti on luisumassa lukuisissa jäsenmaissa humanitaarisen katastrofin suuntaan. Tästä huolimatta poliittinen eliitti suosittaa vain saman politiikan jatkamista ja tiiviimpää liittovaltiokehitystä. Olli Rehn ja pääministeri Katainen ovat sitoneet myös Suomen hallituksen tämän politiikan toteuttajaksi, maksajaksi ja talouskurisopimuksen tukijaksi.

Laajat protestit hallituksia ja ulkopuolelta saneltua kriisipolitiikkaa vastaan laajenevat. Monissa maissa on nähty vuosikymmeniin suurimmat lakot ja mielenosoitukset. Protestit hallituksia vastaan ovat levinneet Etelä-Euroopan kriisimaista myös Itä- Eurooppaan. Viimeksi Bulgariassa kansa lähti kymmenin tuhansin kaduille vastustamaan sähkön ja lämmön hintojen korotuksia.

Meille vasemmistossa ja ay-liikkeessä on ollut selvää, että on vain ajan kysymys, milloin kriisi repeää ja euroeliitin politiikkaa ja tapaa hallita ei voida enää jatkaa.

Eurooppalainen vasemmisto on vaatinut kaikki nämä velkakriisin vuodet
talouksia elvyttävää ja työllisyyttä tukevaa talous- ja budjettipolitiikkaa.
Mutta yhdessäkään kriisipaketissa ja –ohjelmassa ei ole varattu euroakaan kriisin aiheuttamien sosiaalisten ongelmien ja työttömyyden torjumiseen, valtioiden ja kansalaisten aseman tukemiseen. Sadat miljardit on osoitettu vain suursijoittajien ja pankkien pelastamiseen. Mutta kriisi on eskaloitumassa, laajenemassa ja syvenemässä.

Hämmennys ja tyytymättömyys etsii poliittisia uomiaan.
Kun toisiaan muistuttavat oikeiston ja sosialidemokraattien johtamat hallitukset vaihtuvat, jatkavat ne aina vain samaa politiikkaa. Ei ole uutinen, että pettymys purkautuu oikeistopopulismin vahvistumisena.

Toverit!

Tänä Vappuna on myös ilonaihe havaita, että Euroopassa vahvistuu tietoinen ammattiyhdistysliikkeen ja kansanliikkeiden vaihtoehto:
7. – 8. kesäkuuta Ateenassa kokoontuvat eurooppalaiset vastarinta- ja vaihtoehtovoimat. AlterSummit vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä kurjistamispolitiikkaa vastaan, kansanvallan puolesta. Jo yli 150 ammattiliittoa ja kansalaisjärjestöä on hyväksynyt Ateenan Manifestin.

Aiempiin vaihtoehtokokoontumisiin nähden on uutta, että Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja suuri joukko ammatillisia keskusjärjestöjä sekä Attac, Greenpeace, Euroopan köyhyyden vastainen verkosto ja Trasnsformverkosto ovat laajoina kansalaisjärjestöinä siinä mukana. Manifestin vaatimukset EU:n talouskurisopimuksen kumoamisesta, rikkaiden verottamisesta, työllistävän ja ekologisen talouden kehittämisestä, toimeentuloturvan puolustamisesta, julkisten palvelujen parantamisesta ja yksityistämisen vastustamisesta yhdistävät kansalaisvastarintaa kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.

Ateenan Manifestissa vaaditaan myös julkisesti valvotun pankkisektorin luomista ja Euroopan keskuspankille oikeutta lainoittaa suoraan valtioita, jotta ne ja tavalliset veronmaksajat vapautuisivat yksityisten pankkien loputtomalta rahastukselta.

Hyvät Toverit!

Tänä Vappuna suomalaisen työväenliikkeen, ay-liikkeen ja koko vasemmiston on syytä astua peilin eteen ja kysyä, onko meillä yhteys siihen mitä koko Euroopan tasolla tapahtuu. Olemmeko osa eurooppalaista vastarintaa ja vaihtoehtokamppailua uusliberalistista vyönkiristyspolitiikkaa vastaan? Suomen hallituksen talous- ja budjettipolitiikka on täsmälleen samanlaista kuin koko euroalueen.
Talouskasvu on hyytynyt, bruttokansantuote laskee, vienti supistuu jyrkästi, rakennustuotanto laskee ja nyt myös kotimainen kulutus on kääntynyt laskusuuntaa kulutusverojen kiristämisen ja hintojen rajun nousun takia.. Otteet työmarkkinoilla kovenevat. EU:n tasolla työmarkkinoiden sääntelyä puretaan. Tuoreimmat uutiset kertovat hankkeista purkaa ulkomaisen työvoiman työehtojen muutenkin heikkoa ja alkutekijöissään olevaa valvontaa. Rakennusliitto on tähän reagoinut voimakkaasti, ja sitä on koko ay-liikkeen ja vasemmiston tuettava.

Toverit!

On päivänselvää, että oikeistolaisen talous- ja budjettipolitiikan seurauksena työttömyys kasvaa.

En voi käsittää, että tässä tilanteessa suuret yritykset, joiden voitot ovat tietenkin laman johdosta jossain määrin supistuneet, voivat jatkossakin jakaa ylisuuria osinkoja ja niitä tuetaan yhteisöveron ennätyssuurella alentamisella. Hallitus on lahjoittamassa parissa vuodessa yhteisöverohuojennuksina koti- ja ulkomaisille Suomessa toimiville yrityksille 1,35 miljardia!

Miten täytetään syntyvä verotulojen aukko? Kehysriihestä meille kerrottiin, että hallitus aikoo kiristää kuntien taloutta, leikata valtionosuuksia, pakottaa ne kuntaveron korotuksiin ja kiristää pienituloisia kuristavia kulutuksen tasaveroja. Ammattiliitto Pron vaatimus yhteisöveron alentamis-päätöksen perumisesta olkoon tämän Vapun kaikkia työtätekeviä, ay-liikettä ja vasemmistoa yhdistävä päävaatimus. Miksi Suomessa kuuden puolueen hallitus on turvautumassa umpioikeistolaiseen verokilpailuun ja pudottamassa yhteisöveron 20 prosenttiin, kun se Saksassa on vielä 28 ja Ranskassa yli 33 prosenttia? Vain hyväuskoinen hölmö voi uskoa satua, jonka mukaan yhteisöverolahja yrityksille herättää niissä synnintunnon ja kannustaa lopettamaan yt-neuvottelut ja lopputilien jakamisen.

Hyvät Toverit!

Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan valtion voimakkaita toimia.
Suomen laivanrakennusteollisuus ajettiin vuodenvaihteessa sananmukaisesti kuilun reunalle. Pahin kriisi on selvitetty, mutta tilauksia ja näköalaa eteenpäin tarvitaan. On välttämätöntä, että valtio ottaa omistajavastuuta telakkateollisuuden ja koko meriteollisuuden kehittämisessä. Vuosia on puhuttu arktisen osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Puhetta, seminaareja, strategioita, selontekoja ja ohjelmia on jo riittävästi. Tekoja tarvitaan. Todellisuudessa Suomesta puuttuu arktisen teknologian, suunnittelun, laivanrakennuksen, offshoren ja jäänmurtopalvelutuotannon veturiyritys, joka kokoaisi yhteen kaikki merkittävät osaamisalueet. Sellainen valtiojohtoinen yhtiö tarvitaan. Se olisi riittävän vahva ja uskottava toimija myös suomalais-venäläisessä arktisessa yhteistyössä, jossa myös Venäjän valtio on toimijana tiiviisti mukana.

Hyvät Toverit!

Tänä Vappuna on syytä kääntää katseet kahteen historialliseen tapahtumaan. 110 vuotta sitten elokuussa Suomen työväenliike vahvisti itselleen vasemmistolaisen identiteetin hyväksymällä Sosialidemokraattisen puolueen Forssan ohjelman. Kadonneeksi väitetyn työväenliikkeen identiteetin etsinnäin voi mainiosti aloittaa tuosta ohjelmasta. Sen ajankohtaisuutta eivät vuodet ja vuosikymmenet ole haalistaneet.

40 vuotta sitten syyskuussa Chilen sotilasjuntta Augusto Pinochetin johdolla murskasi maan demokratia ja murhasi kymmeniä tuhansia poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen aktivisteja, työläisiä ja sivistyneistöä. Nuo tapahtumat muistuttavat meitä siitä, millaisiin tekoihin oikeistoeliitti ja ylikansallinen rahavalta on valmis asemansa turvaamiseksi.

Toverit!

Tänään marssitaan kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen työväenliike on edelleenkin vahva voima. Eläköön kansainvälisen työväenliikkeen taisteluyhteys, eläköön Vappu!

Arvioita ja aineistoja – taloudellinen tilanne ja budjettipolitiikka, osinkoverosopu

Eduskunnan Vasenryhmän kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho ovat tuottaneet ryhmän talous- ja verotiimityön pohjalta kaksi julkaisua: Aineistoa taloudellisesta tilanteesta ja budjettipolitiikasta ja tuoretta osinkoverosopua analysoivan tilastoaineiston Laskelmia osinkoverotuksesta.

Liitteenä olevat julkaisut ovat vapaassa jakelussa.

Kiinnostavia lukuhetkiä!

Tiedustelut ja kommentit:

Jyrki Yrttiaho, kansanedustaja
Vasemmistoliitto, Vasenryhmä
Sähköposti: jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi
Puhelin:  050 5122959

LIITTEET (pdf-tiedostot):